pitäkää kertosäe!

loppiaisen jälkeisen kolmannen sunnuntain psalmivalinta on 62: 5-12. Kuten usein käy, palvonnan johtajan on valittava, lukeeko koko Psalmi vai käyttääkö hän vain valittuja jakeita. Koko psalmin lukemista puoltaa kertosäkeen jakeiden 1 ja 5 toistaminen.

huomaa kertosäe (ja huomaa, että kertosäkeen toisessa lauseessa on pientä vaihtelua):

1for God alone my soul waits in silence;
from him comes my salvation.

2HE alone is my rock and my salvation,
my fortress; I shall never be shaken.

5 For God alone my soul waits in silence, 1
for my hope is from him.

6 Hän yksin on minun kallioni ja pelastukseni,
minun linnoitukseni; minua ei järkytetä.

jos joku päättää lukea vain valitut säkeet, häneltä jää kertosäkeen toisto — ja siten painotus — väliin. Tässä ehdotetaan siis kertosäkeen säilyttämistä. Mutta palvonnan johtaja, joka kulkee vain psalmin toisen puoliskon mukana, voi yhä keskittyä näissä jakeissa ilmenevään luottamukseen.

joten mikä tämä Psalmi on? Se on yksi osa luottamusta ja yksi osa opetusta. Mitä tulee siihen osaan, joka on ”luottamus”, niin tämä avainpuhe ilmenee kertosäkeessä (edellä mainitut jakeet 1, 5) sekä luottamuksen loppuosassa, joka tunnustaa ”että voima kuuluu Jumalalle ja luja rakkaus kuuluu sinulle, oi Herra.”

koko runossa käytetään luottamuksen psalmeille tyypillistä sanastoa. Jumala on ”turva” (jakeet 7. 8; vrt. Psalmi 46:1, 7, 11); psalmista ”odottaa” hiljaisuudessa (jakeet 1, 5; vrt. Psalmi 22: 2); psalmista sanoo ”En järky” (Jae 2); Psalmit 16:8 ja 121:3). Mitä tulee psalmin osaan, joka on ”opetus”, Psalmi on pääasiassa osoitettu muille ihmisille:” kuinka kauan te ahdistelette jotakuta ”(jae 3),” luottakaa häneen kaikkina aikoina, oi kansa ”(jae 8), ja” jos rikkaus lisääntyy, älkää asettako kuuliaisuuttanne heihin ” (jae 10) ja niin edelleen.

kun ” luottamus ”ja” opetus ”yhdistetään, Psalmi 62 on runo” opetus luottamuksesta.”Psalmi on opettavainen Mietiskely, joka tarjoutuu opettamaan jotakin uskon elämästä (luottamuselämästä).

opin paljon pienestä hiukkasesta — ”ak

tuon malapropismin suuren mestarin, Yogi Berran, kerrotaan sanoneen kerran:” paljon voi tarkkailla, ihan vain katsomalla.”Kun puhutaan psalmista 62, huolellinen lukija saattaa havaita hyvin pienen hepreankielisen sanan — jota näyttää esiintyvän melko paljon tässä lyhyessä runossa. Tällainen lukija saattaisi huomata, että heprealainen sana ’ak esiintyy tässä lyhyessä runossa kuusi kertaa.

vertailun vuoksi termi esiintyy koko Psalttarissa vain 24 kertaa — ja kussakin tapauksessa termi aloittaa lauseen — mikä tarkoittaa, että 25 prosenttia sanan esiintymistä esiintyy tässä lyhyessä runossa. Termillä on sekä rajoittava merkitys – ”Vain” tai ”yksin” — että vakuuttava merkitys – ” Todella ”tai” todellakin.”2 runo leikittelee termin kaksoismerkityksestä tehdäkseen teologisen huomion. Tässä on kuusi lausetta, jotka alkavat termillä:

Jae 1 yksin Jumalalle (’ak) sieluni odottaa hiljaisuudessa. . .
säkeistö 2 Hän yksin (’ak) on kallioni ja pelastukseni. . .
jae 4 heidän ainoa (’ak) suunnitelmansa on kaataa merkittävä henkilö. . .
säkeistö 5 yksin Jumalalle (’ak) sieluni odottaa hiljaisuudessa. . .
säkeistö 6 Hän yksin (’ak) on kallioni ja pelastukseni. . .
säkeistö 9 vähälukuiset ovat vaan (’ak) henkäys. . .

yllä olevassa käännöksessä Uusi tarkistettu Standardikäännös ottaa termin aina suppeasti, tarkoittaen aina joko ”vain”, ”yksin” tai ” mutta.”Voisi myös ottaa termin asseveratiivisesti kussakin vaiheessa-aina kääntää sen ”todellakin ”tai” kyllä ” (niin tniv ja myös Goldingay).
todennäköisempää on lähestymistapa, jossa käännöksiä sekoitetaan — joskus asseveratiivisesti (”indeed”) ja joskus rajoittavasti (”alone”). Totuus on, että hepreassa termillä on todennäköisesti kaksimielisyyden tunne-jokaisessa pisteessä se tarkoittaa, että se kantaa termin molempia aisteja. Yksin Jumalan odottaminen merkitsee todella Jumalan odottamista! Todellinen toivo Jumalaan merkitsee sitä, että täytyy panna toivonsa vain Jumalaan!

ja se on tämän pienen hiukkasen välittämä suuri uskon opetus tässä lyhyessä psalmissa. Uskon elämään (”Herraan luottamisen tie”) sisältyy sekä rajoittavia että väistämättömiä edellytyksiä. Herraan luottaminen merkitsee Israelin kirjoitusten mukaan yksin luottamista Herraan. Kuten suuri Sema asian ilmaisee: ”Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.”

merkitys, Meillä on yksi Jumala-ja vain yksi Jumala. Mutta lisäksi se, että meillä on vain yksi Jumala, merkitsee sitä, että tiedämme täsmälleen, tarkalleen, lopullisesti, kenelle uskomme elämämme — todellakin Jumalalle! Ne, jotka seuraavat Aabrahamia ja Saaran Jumalaa, säästyvät niiden hämmennykseltä, jotka joko palvovat monia jumalia — keneen me luotamme tässä asiassa? – tai niiden, jotka eivät luota jumaliin — mihin minä luottaisin? Ne, jotka seuraavat Aabrahamin ja Saaran Jumalaa, luottavat yksin Jumalaan ja todella Jumalaan.

psalmin saarnaaminen-runojen kanssa leikkiminen

nyt kun tämän psalmin teologinen perusta on tutkittu, muutamia ajatuksia tämän ihmeellisen runon saarnaamisesta. Leiki runoudella! Pelaa runoutta! Astu Jumalan rikkaaseen kuvastoon-kalliooni, pelastukseeni, turvaani, linnoitukseeni. Huomaa myös ihmisten runsas kuvasto. Toisinaan kun tunnemme itsemme toisten sortamiksi, tunnemme olevamme kuin ” nojaava seinä, horjuva aita.”Mutta ketä me pelkäämme? Muita ihmisiä, jotka sortavat meitä, jotka ovat loppujen lopuksi ” vain henkäys . . . vaa ’ alla ne nousevat, henkäystä kevyemmät.”Kuva tässä on aivan kirjaimellisesti leikkii kuinka paljon hengenvetoon tavoin joukko antiikin tasapainoa. Kun Jumalaa — ”kalliotani” ja ”linnoitustani” — vastaan punnitaan, kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan painottomia.

huomaa, miten Psalmi kritisoi niitä asioita, joille me ihmiset voimme olla äärimmäisen uskollisia (muille kuin Jumalalle). Luther totesi, että mitä tahansa ihminen pelkää, rakastaa tai luottaa eniten — se on hänen Jumalansa. Jeesuskin esitti, että tärkeintä on se, missä sydämemme on. Psalmi puhuu kielteisesti sydämen kohdistamisesta rikkauksiin. Jos tavoittelemme rikkauksia, teemme niistä Jumalamme. Eivätkä he voi toimittaa. Psalmi varoittaa myös pelkäämästä vihollisia, jotka sortavat. On outoa tajuta, että jos pelkäämme vihollista, joka sortaa, niin jollakin tavalla tunnustamme heidät Jumalaksi. Herran palvominen on vapautumista minkään ihmisvihollisen palvelemisesta.

lupaus

vielä viimeinen kommentti: saarnat Jumalaan luottamisesta voivat muuttua melko saarnaaviksi (kielteisessä mielessä) melko nopeasti. Jotta saarnaaja voisi saarnata luottamuksesta, hänen täytyy jossain vaiheessa siirtyä opetuksen ulkopuolelle siinä, miten elää uskon elämää (luento) ja siirtyä lupaukseen (siihen, mikä herättää uskoa). Psalmista tietää, että ainoa asia, mikä voi saada aikaan uskoa, on lupaus. Ja itse asiassa psalmista tietää, että sen uskon takana, jota psalmista kiittää tässä runossa, on lupaus:

” voima kuuluu Jumalalle.”
” Steadfast love belongs to you, O Lord.”

jos saarnaat tästä psalmista, muista, että juuri tällä lupauksella on todella merkitystä.

1i am following here the emendation of the NRSV, which understanding this clause as parallel to jae 1b. NIV, NJPS säilyttää feminiinisen yksiköllisen imperatiivin osoittaen verbin ”ole vaiti”, näin ollen:” Yes, my soul, find rest in God ” (so NIV).
2see Goldingay, Psalmit 42-89 (Grand Rapids: Baker, 2007) 245.